Koiramme Taisto kuoli tänään iltapäivällä kotipihallemme.
Ystävän poismeno tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta,
täysin odottamatta.
Tässä on viimeinen kuva, jonka otin Taistosta jokin aika sitten.
Vetää vaan niin hiljaiseksi tämä tapahtuma.
Joku voi ajatella, että eihän se ollut kuin koira.
Meille Taisto oli paljon enemmän.
Viime kesänä näin unta, jossa paperille oli kirjoitettu seuraava "runo"
Mielestäni se sopii tähän hetkeen.
"Niin ikävä minulla sinua on,
niin paljon sinua kaipaan.
Sinä siivet valkoiset selkääsi sait,
tuli sinusta
enkeli taivaan"
Lepää rauhassa, Taisto-kulta.
3 kommenttia:
Taisto lähti kirkkaaksi tähdeksi taivaalle. Olen pahoillani menetyksen johdosta. Ystävillä ja vanhemmalla tytöllä on ollut paljon koirasuruja menneen kesän aikana.
Kätesi iho muistaa miltä pehmeä turkki tuntui.
Oi miten ikävää...ymmärrän pahan olosi. Meillä ollut aina elukoita ja poistuneetkin täältä koirien ja kissojen taivaaseen. Loppukesästä poikani entisen perheen 16 v koira piti lopettaa kun vanhuus vaivasi niin kovasti..just ja just kävelemmän pääsi.
Vielä surullisempaa on kun noin yhtäkkiä Taisto menehtyi.
Mikähän sille tuli? Oliko kuinka vanha..?
Myötäeläen..
-Krisse-
Oi, olen pahoillani... =(
Lähetä kommentti