Kesäpuuhissa

Aitamme oli kovin kovin heiveröinen. Joka kevät sitä piti parsia kasaan.

Viime talven lumet ja routa vei viimeisenkin hengen aidastamme.

 Siis uutta aitaa rakentamaan.

Tällainen tikkukasa se oli:

Nyt kaivetiin syvä kuopat, niihin jytäkät kakkosneloset betoniin ja runko samasta kakkosnelosesta.

Säleet laitettiin tiheämpään, ettei koirat livahda naapuriin.

Ihana naapuri antoi vielä punamultamaalia, jolla rötväsin aidan. 

Mielestäni tämä sävy on parempi, kuin entinen punamultamaali.

Uima-allas on jo käytössä. Maisemointi on täysin kesken, mutta ehtiihän tuota tuonnempana.

Pääasia, että nyt on vilvoittava pulahduspaikka lähellä. 

Kasvihuoneessa rehottaa. Kurkkuja ei varmaan saada tänä kesänä, koska muistin kylvää ne aivan liian myöhään. Eli jos joku haluaa syksymmällä vaihtaa kurkkuja tomaattiin, voisi jättää viestiä kommenttilaatikkoon :) 

Heräsin aamulla viideltä ja tämä näkymä oli minusta satumainen. Taustalla lauloi ihana lintukuoro. Koin olevani onnekas, kun saan asua täällä, ihan rauhassa, luonnon ääniä kuunnellen. 

Sain Sapokanreissulla otettua lähikuvan piippuköynnöksen kukasta.

Nyt tiedän, miksi sitä kutsutaan juuri piippuköynnökseksi :) 

Konnantatar, todellisuudessa hieman punertavampi. Tätä haluan pihallemme, on niin hömpän värinen ja erikoisen muotoinen, rytmittää hyvin muuta kasvillisuutta. 

Leppä ja lepän kävyt. 

Ruusu ja ruusu :) 

Sateenvarjojalava on ihan mieletön ilmestys.

Olisinpa vielä lapsi! 

Sapokan kiva pergola, jotain tällaista tulee pihallemme.

Ehkä ei vielä tänä kesänä, ehkä joskus? 

Kyllä on kaunista! 

Kivaa viikkoa juuri sinulle toivottellee NiMmA